Teksti on alunperin julkaistu vanhoilla nettisivuillani 2015

Toinen tärkeä teemani eduskuntavaaleissa on inhimillisen ja älykkään yhteiskunnan luominen tiedon avoimuudella ja hyvällä hallinnolla. Suomalainen yhteiskunta perustuu sille, että se on luotettava, ennustettava ja korruptio on maailman mittakaavassa meillä olematonta. Silti olemme jäämässä jälkeen kehityksestä, vaikka meillä on todella hyvät lähtökohdat tehdä Suomesta avoimuuden, demokratian ja luotettavan hallinnon mallimaa.

• Valtion ja kuntien talouden ja toiminnan on oltava seurattavissa.  Nykyinen julkisuuslaki ei riitä, kun yhä enemmän tehtäviä siirretään kuntayhtymille, valtion tai kuntien yhtiöihin ja muuten perinteisen demokratian ulottumattomiin. Hyvä esimerkki avoimuudesta on hankintatietojen avoimuus, jotta esimerkiksi kilpailutusten onnistumista voidaan seurata.
• Ymmärrettävä viestintä on julkisen vallan tehtävä ja teknologiaa on hyödynnettävä. Maailma on paljon monimutkaisempi ja suurempi kuin silloin, kun nykyinen eduskuntalaitos ja kunnat on luotu.  Datan jakaminen sellaisessa muodossa, että siitä voidaan tehdä journalistisesti ja tutkimuksellisesti erilaisia tulkintoja ja esimerkiksi visualisointeja, on hyvä tavoite kaikilla valtion toiminnan aloilla. Enää ei riitä, että kaavamuutos laitetaan näkyville kunnantalon kellariin tai lakimuutoksista kuullaan pyytämällä lausuntoja vaivihkaa nettisivujen kautta. Vaikka asioihin perehtynyt osaa etsiä tiedot, kaikkia hyödyttää, jos valtion viestii ja raportoi reaaliaikaisemmin. Myös kesken olevista asioista tulee viestiä nykyaikaisesti, vaikka se haastaakin menneen maailman kabinettipolitiikan.
• Hyvän hallinnon tulee toteutua myös lakeja säätäessä. Nykyisen hallituksen toiminta on osoittanut, että eduskunta ruuhkautuu, kun hirttäydytään hallitusohjelman jokaiseen lakiehdotukseen. Lakiehdotukset menevät kiireellä eteenpäin, eikä niiden perustuslaillisuutta tai edes perusteita selvitetä kunnolla. Eduskunnan toiminnan tulee olla pitkäjänteisempää, eikä esimerkiksi kansalaisaloitteiden pidä raueta eduskunnan vaihtuessa. Kansalaisvaikuttaminen on myös hankalaa, kun käsittelyjen aikataulut eivät pidä.
• Jokaiselle yksilölle on taattava sähköinen tunnistautuminen. Suomalaisilla ei vieläkään ole kaikilla mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan palveluita, koska eivät syystä tai toisesta saa pankeilta verkkopankkitunnuksia tunnistautumista varten. Tällainen tilanne on sietämätön.

• Suomen tulee ajaa julkisuusperiaatetta yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi. Se tarkoittaa, että Suomessa ja EU:ssa voimassa olevan tiedonsaantioikeuden julkisista asiakirjoista tulisi olla periaatteena kaikkialla. Suomella olisi hyvä mahdollisuus ajaa asiaa Suomen ja Ruotsin julkisuusperiaatteen 250. juhlavuonna 2016. Siitä hyötyisivät sekä kansalaiset että valtiot, sillä sen kautta voitaisiin paljastaa korruptiota ja lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.
• Tiedon avoimuuden tulee ulottua myös lähdekoodiin. Suomen tulee suosia teknologisia ratkaisuja, jotka ovat avoimia kehitykselle ja tarkkailulle. Esimerkiksi ihmisen opiskelupaikka lasketaan nykyään teknisellä järjestelmällä. Järjestelmää pitää pystyä valvomaan. Avoimet ratkaisut mahdollistavat myös osallistumisen kehittämiseen.