Olen ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä kahdesta syystä. Ensinnäkin haluan, että Helsinki kehittyy kestävästi. Helsinki on ihmisten koti, joten perusasioiden pitää olla kunnossa. Helsingin palveluiden pitää toimia tasapainona kalliille asumiselle ja ihmisten kokoisen arjen pitää olla suunnittelun lähtökohta. Minun Helsinkini on avoin, ystävällinen ja nojaa päätöksenteossa tietoon metropolialueiden kehittämisestä. Suomen pääkaupunki ei ole ja kehity vain itseään varten, vaan toimii koko maan veturina.

Toisekseen olen rehellisen kiinnostunut Helsingin kehittämisestä, ja uskon, että osaan sitä tehdä. Olen kerryttänyt tietoa ja osaamista yhteiskunnallisista asioista pitkään. Minulla on rakentava, analyyttinen ja yhteistyökeskeinen lähestyminen poliittiseen päätöksentekoon. Olen saanut hyvää palautetta vuosien varrella kyvystäni käsitellä isoja tietomääriä, neuvotella ja löytää ratkaisuja. Minulle tärkeää on, että asioita edistetään avoimesti, kunnioittavasti ja ratkaisukeskeisesti. Pystyn antamaan

• itähelsinkiläisen
• it-ammattilaisen ja projektipäällikön
• perheellisen
• entisen koulutuspoliittisen asiantuntijan
• luottamusmiehenä toimineen

ja feministisen näkökulman Helsingin päätöksentekoon.

Kuntavaalit 2025

Jokaiselle lapselle hyvä koulu

Jokaisen lähikoulun pitää olla paras koulu lapselle. Kouluihin kohdistuu hirveä määrä odotuksia ja uudistuksia toisensa perään. Nyt on aika keskittyä perusasioihin, oppimiseen ja opetukseen. Helsingillä on ylijäämäisenä kuntana mahdollisuus investoida lastemme tulevaisuuteen.

• Kaikki lapset ansaitsevat maltilliset luokkakoot ja työyhteisössään viihtyvät opettajat. Painotettu opetus tai kielivalinnat eivät saa olla kiertotie parempana pidettyihin kouluihin, jokaisen koulun Helsingissä pitää olla paras koulu.
• Kouluilla pitää olla paikallista päätäntävaltaa toimia oppilaidensa parhaaksi. Sama malli ei sovi jokaiseen kouluun, vaikka samat tavoitteet pitääkin saavuttaa. Rehtoreille maltillinen määrä alaisia, vahvistetaan pedagogista johtamista.
• Koulurakennusten kehittämisen tulee jatkua käyttöönoton jälkeenkin, jotta rakennus tukee eikä ohjaile opetusta.  

Palveluihin laatua, ei pelkkää etäisyyttä

Helsinki on keskittänyt perheneuvoloita ja muita sotepalveluita isoihin keskuksiin ja luvannut, että nyt apu ja osaaminen löytyvät yhden katon alta. Kuitenkin ihmisten juoksuttaminen edelleen jatkuu, nyt vaan kauemmas kuin ennen. Esimerkiksi synnytyksen jälkitarkastukseen kyllä pääsee, mutta ei lähimpään neuvolaan vaan idästä pitää lähteä Ruoholahteen.

• Lupaus on että isot keskukset johtaisivat parempaan palveluun, työntekijöiden pysyvyyteen ja eri luukuilla asioinnin vähenemiseen. Tavoitteiden toteutumista pitää seurata asiakkaiden näkökulmasta. 
• Peruspalveluita pitää uskaltaa tuoda takaisin lähemmäs eri asuinalueita, jos tavoitteet eivät todellisuudessa toteudu. 
• Paikallistuntemusta tarvitaan takaisin sotepalveluihin esimerkiksi vahvistamalla yhteyttä paikallisiin yhdistyksiin. Neuvolan ja muiden sotepalveluiden tulee osata neuvoa vähintään kaupungin muihin palveluihin, mielellään laajemminkin alueella toimiviin palveluihin

Digitalisaatiolta pitää vaatia tuloksia

Helsinki ei saa olla enää kertaakaan otsikoissa tietomurtojen tai miljoonia maksaneiden, kesken jäävien tietojärjestelmähankkeiden vuoksi. Digitaalisuuden kehittämisessä pitää seuraavalla kaudella keskittyä perusasioihin, kuten jo käytössä olevien järjestelmien käytettävyyteen ja digitaalisen infrastruktuurin kuntoon laittamiseen.

• Digistrategian pitää tukea kaupungin strategia ja sillä pitää olla mitattavat tavoitteet.
• Digitalisaatio on aina muutosta tekemiseen ja vaatii johtamista, suunnittelua ja perehtymistä. Muutosten vaatima sisäisen työn määrä pitää saada näkyväksi ja mukaan suunnitelmiin.
• Viranomaisten viestintä siirtyy ensisijaisesti digitaaliseksi. Jos palveluita on melkeinpä pakko käyttää digitaalisesti, niiden täytyy olla saavutettavia, helposti käytettäviä ja säästää aidosti aikaa ja vaivaa niin kaupunkilaisilta kuin työntekijöiltä
• Ei enää yhtään massiivista sovelluskehitysprojektia. Sen sijaan katse siihen, miten pienemmillä uudistuksilla saadaan työaikasäästöjä automatisoimalla ja suoraviivaistamalla prosesseja.
• Koko henkilöstön digitaalisen osaamisen nosto on ainut tie tietoturvalliseen, saavutettavaan ja digitalisaatiolla oikeasti hyötyjä tuovaan tulevaisuuteen.

Itäkeskus ja Itä-Helsinki perheystävällisemmäksi

Joka neljäs helsinkiläinen asuu idässä. Kaatuneet tai jumiutuneet rakennushankkeet ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi Itäkeskuksen alue on liian kauan odottanut päivitystä. Toisaalta idässä on vireää ja omaehtoista yritys- ja kulttuuritoimintaa. Helsingin pitää ottaa tosissaan asukkaiden huolet ränsistyneestä ympäristöstä ja käytettävä rohkeasti erilaisia keinoja hankkeiden edistämiseksi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

• Itäkeskuksen ympäristöön oma perhetalo, joka on auki myös iltapäivisin. Yhteisömme kaipaa pitkäjänteistä, eri kieliryhmille suunnattua toimintaa, joka tuo ihmisiä yhteen. Monikielistä leikkiä lisää kaupungin ohjelmaan.
• Itä-Helsingin liikenneratkaisuissa pitää painottaa kävelyn ja pyöräilyn esteettömyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lapset eivät liiku autolla, eikä lähiluonto houkuttele, jos sinne päästäkseen pitää kestää sohjoisia risteyksiä sietämättömässä liikenteen melussa.
• Monipuolinen asuinrakentaminen on tervetullutta hyvien yhteyksien äärelle valmiiksi rakennettuun ympäristöön. Ihmisten mukana tulee myös palveluita ja elämää.

Järkevää metropolipolitiikkaa

Helsinki on osa Suomen ainutta metropolialuetta ja sen väkiluku kasvaa. Meillä ei ole varaa epä-älylliseen haihatteluun rajojen kiinni laittamisesta ja suunnan kääntämisestä menneisyyteen päin. Jos Helsinki ei kasva, se on merkki koko maan talouden ja muun kehityksen pysähtymisestä. Päättäjien tehtävä on tasapainoilla kestävän kasvun ja pikavoittojen välillä. Metropolialueen erityispiirteet pitää tunnistaa Helsingin sisällä mutta myös valtakunnallisesti.

• Helsinki tarvitsee käyttöhuonekokeilun tukemaan päihdepalveluiden kehittämistä. Kaupungin huumetilanne on hälyttävä ja tarvitsemme kaikki tutkitusti toimivat keinot ennaltaehkäisystä, hoitopoluista ja kaupunkisuunnittelusta käyttöön.
• Helsinki ja koko Uusimaa tarvitsee päivitetyn, yhteisen näkemyksen alueen koulutustarpeista. Kohtuuttoman monen nuoren ei pitäisi tarvita lähteä korkeakoulupaikan perässä muualle, eikä talous saa sakata aikuisten koulutuksen puutteiden vuoksi.
• Kuntarajat ylittävää suunnittelua ja sopimuksia asumisesta, liikenneratkaisuista ja erityisesti HUS:iin liittyen sotesta pitää lisätä. Esimerkiksi luontoarvot tai edes ihmisten arkinen kulkeminen eivät tunnista kuntarajoja.