Kirjoitus on julkaistu alunperin vanhoilla nettisivuillani 2014.<\/p>\n\n\n\n
Lukukausimaksujen puolustajien argumentit eiv\u00e4t ole muuttuneet paremmiksi l\u00e4hiaikoina. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Keskisuomalaisen p\u00e4\u00e4kirjoitus<\/a> ei edes pyri vakuuttamaan lukijaansa. Aihe on ajankohtainen, sill\u00e4 hallitus on tehnyt ehdotuksen laiksi, joka velvoittaisi kaikkia korkeakouluja perim\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4000 euron lukukausimaksun EU\/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4v\u00e4ite on kirjoituksessa taloudellinen. Maksuja puolustetaan, koska niill\u00e4 saisi rahaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen. Argumentti ei ole kovinkaan kest\u00e4v\u00e4. Lakiesityksest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nkin puuttuu kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Lukukausimaksukokeilu osoitti, ett\u00e4 korkeakoulut kokivat maksuihin liittyv\u00e4n byrokratian ja stipendij\u00e4rjestelm\u00e4n hyvin vaivalloiseksi ja kalliiksi. Vaikka osa johtui aloituskustannuksista, muihin maihin verrattavan stipendij\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4minen tulisi hyvin kalliiksi. Lopulta oikeasti itse maksavia \u201casiakkaita\u201d olisi hyvin v\u00e4h\u00e4n ja se olisi opiskelijam\u00e4\u00e4rien v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4hentyess\u00e4 korkeakouluille nollasummapeli\u00e4. Toisin kuin Keskisuomalainen antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4n putoaminen olisi todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 useiksi vuosiksi ja vaikka m\u00e4\u00e4r\u00e4 palautuisi, juuri niit\u00e4 EU\/ETA-maiden ulkopuolisia maksavia opiskelijoita olisi v\u00e4hemm\u00e4n. Jos pelataan taloudellisilla argumenteilla, voidaan laskea paljonko h\u00e4vi\u00e4mme rahaa aina, kun menet\u00e4mme potentiaalisen kontaktin vaikkapa Intian, Kiinan ja Brasilian talousalueille. Mahdollisten hyvin pienten rahojen vuoksi ollaan valmiita viem\u00e4\u00e4n toimintaedellytykset suurimmalta osalta Suomen kansainv\u00e4lisi\u00e4 ohjelmia. Niit\u00e4 kun ei voi sanoa kansainv\u00e4lisiksi, jos niiss\u00e4 opiskelee vain pari satunnaista ulkkaria. Se heikent\u00e4\u00e4 juuri meid\u00e4n suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuutta toimia kansainv\u00e4lisess\u00e4 maailmassa. T\u00e4ss\u00e4 rautalangasta v\u00e4\u00e4nnetty kuvio l\u00e4hteineen talousvaikutuksista<\/a>, joka avaa my\u00f6s sit\u00e4, miten paljon ulkomaiset opiskelijat sijoittavat Suomeen ilman lukukausimaksujakin.<\/p>\n\n\n\n Taloudelliset argumentit ovat kuitenkin t\u00e4ysin toissijaisia. Suomessa koulutus on ollut yksil\u00f6ille maksutonta ja se korvataan maksamalla veroja. Progressiivinen verotus pit\u00e4\u00e4 huolen, ett\u00e4 mahdollinen suurempi taloudellinen hy\u00f6ty kouluttautumisesta tasautuu yhteiskunnassa. Suomi on perustuslaissaan asti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt, ett\u00e4 jokaisella on oltava yht\u00e4l\u00e4inen mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n varattomuuden sit\u00e4 est\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Lis\u00e4ksi Suomi on vuonna 1976 ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisi\u00e4 oikeuksia koskevan kansainv\u00e4lisen yleissopimuksen, jonka artiklassa 13.2C mainitaan, ett\u00e4 \u201ckorkeampi opetus on kaikin asianmukaisin keinoin teht\u00e4v\u00e4 yht\u00e4 mahdolliseksi kaikille kyvykkyyden perusteella ja ennen kaikkea ottamalla asteittain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maksuton opetus\u201d. Lukukausimaksut osallekin opiskelijoista olisivat todella suuri periaatteellinen muutos, joka ei sovi pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvomaailmaan. Erityisen arveluttava ehdotus on, koska se rajaa juuri kehittyvien maiden opiskelijoiden mahdollisuuksia. Nelj\u00e4n tuhannen euron maksu sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 elinkustannuksiin on pakko olla Suomeen tullessa melkein 7000 euroa vuodeksi jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, rajaisi pois useiden maiden k\u00f6yh\u00e4t ja keskiluokkaiset opiskelijat, kun taas rikkaat tulevat valitsemaan opinahjonsa koko maailman valikoimasta. Siin\u00e4 kilpailussa Suomi ei tule koskaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kuten englanninkieliset maat.<\/p>\n\n\n\n Suomi on tarkoituksellisesti kasvattanut kansainv\u00e4listen opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n noin 20 000 ihmiseen. Suomeen ei ole tullut mit\u00e4\u00e4n hallitsematonta rynt\u00e4yst\u00e4 opiskelijoita, jotka veisiv\u00e4t suomalaisten opiskelupaikat, ja suuri osa opiskelijoista haluaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ja maksamaan veroina takaisin koulutuksensa. Nekin, jotka l\u00e4htev\u00e4t takaisin tai muualle maailmalle, ovat oleellinen osa meille rakentuvaa kansainv\u00e4list\u00e4 tulevaisuutta. Vaikka taantuma on houkutteleva paikka etsi\u00e4 uusia rahoituskanavia korkeakouluille, se on huono syy luopua koulutuksen maksuttomuuden periaatteesta. Viel\u00e4 huonompi idea se on silloin, kun tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 puhutaan jo toisen tutkinnon maksullisuudesta tai suoraan lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoitus on julkaistu alunperin vanhoilla nettisivuillani 2014. Lukukausimaksujen puolustajien argumentit eiv\u00e4t ole muuttuneet paremmiksi l\u00e4hiaikoina. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Keskisuomalaisen p\u00e4\u00e4kirjoitus ei edes pyri vakuuttamaan lukijaansa. Aihe on ajankohtainen, sill\u00e4 hallitus on tehnyt ehdotuksen laiksi, joka velvoittaisi kaikkia korkeakouluja perim\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4000 euron lukukausimaksun EU\/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. P\u00e4\u00e4v\u00e4ite on kirjoituksessa taloudellinen. Maksuja puolustetaan, koska niill\u00e4 saisi rahaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[6],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-koulutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=54"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions\/55"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![T\u00e4ss\u00e4 rautalangasta v\u00e4\u00e4nnetty kuvio l\u00e4hteineen talousvaikutuksista<\/a>, joka avaa my\u00f6s sit\u00e4, miten paljon ulkomaiset opiskelijat sijoittavat Suomeen ilman lukukausimaksujakin.<\/p>\n\n\n\nTaloudelliset argumentit ovat kuitenkin t\u00e4ysin toissijaisia. Suomessa koulutus on ollut yksil\u00f6ille maksutonta ja se korvataan maksamalla veroja. Progressiivinen verotus pit\u00e4\u00e4 huolen, ett\u00e4 mahdollinen suurempi taloudellinen hy\u00f6ty kouluttautumisesta tasautuu yhteiskunnassa. Suomi on perustuslaissaan asti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt, ett\u00e4 jokaisella on oltava yht\u00e4l\u00e4inen mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n varattomuuden sit\u00e4 est\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Lis\u00e4ksi Suomi on vuonna 1976 ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisi\u00e4 oikeuksia koskevan kansainv\u00e4lisen yleissopimuksen, jonka artiklassa 13.2C mainitaan, ett\u00e4 \u201ckorkeampi opetus on kaikin asianmukaisin keinoin teht\u00e4v\u00e4 yht\u00e4 mahdolliseksi kaikille kyvykkyyden perusteella ja ennen kaikkea ottamalla asteittain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maksuton opetus\u201d. Lukukausimaksut osallekin opiskelijoista olisivat todella suuri periaatteellinen muutos, joka ei sovi pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvomaailmaan. Erityisen arveluttava ehdotus on, koska se rajaa juuri kehittyvien maiden opiskelijoiden mahdollisuuksia. Nelj\u00e4n tuhannen euron maksu sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 elinkustannuksiin on pakko olla Suomeen tullessa melkein 7000 euroa vuodeksi jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, rajaisi pois useiden maiden k\u00f6yh\u00e4t ja keskiluokkaiset opiskelijat, kun taas rikkaat tulevat valitsemaan opinahjonsa koko maailman valikoimasta. Siin\u00e4 kilpailussa Suomi ei tule koskaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kuten englanninkieliset maat.<\/p>\n\n\n\nSuomi on tarkoituksellisesti kasvattanut kansainv\u00e4listen opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n noin 20 000 ihmiseen. Suomeen ei ole tullut mit\u00e4\u00e4n hallitsematonta rynt\u00e4yst\u00e4 opiskelijoita, jotka veisiv\u00e4t suomalaisten opiskelupaikat, ja suuri osa opiskelijoista haluaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ja maksamaan veroina takaisin koulutuksensa. Nekin, jotka l\u00e4htev\u00e4t takaisin tai muualle maailmalle, ovat oleellinen osa meille rakentuvaa kansainv\u00e4list\u00e4 tulevaisuutta. Vaikka taantuma on houkutteleva paikka etsi\u00e4 uusia rahoituskanavia korkeakouluille, se on huono syy luopua koulutuksen maksuttomuuden periaatteesta. Viel\u00e4 huonompi idea se on silloin, kun tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 puhutaan jo toisen tutkinnon maksullisuudesta tai suoraan lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirjoitus on julkaistu alunperin vanhoilla nettisivuillani 2014. Lukukausimaksujen puolustajien argumentit eiv\u00e4t ole muuttuneet paremmiksi l\u00e4hiaikoina. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Keskisuomalaisen p\u00e4\u00e4kirjoitus ei edes pyri vakuuttamaan lukijaansa. Aihe on ajankohtainen, sill\u00e4 hallitus on tehnyt ehdotuksen laiksi, joka velvoittaisi kaikkia korkeakouluja perim\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4000 euron lukukausimaksun EU\/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. P\u00e4\u00e4v\u00e4ite on kirjoituksessa taloudellinen. Maksuja puolustetaan, koska niill\u00e4 saisi rahaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[6],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-koulutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=54"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions\/55"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"https:\/\/href.li\/?http:\/\/media-cache-ec0.pinimg.com\/originals\/32\/01\/e7\/3201e78fbd885b9a220a22bf8c2b9cd1.jpg\"){kind=link}