{"id":48,"date":"2017-07-14T09:47:00","date_gmt":"2017-07-14T09:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/?p=48"},"modified":"2024-10-19T09:51:51","modified_gmt":"2024-10-19T09:51:51","slug":"koulutuksen-tasa-arvo-ei-ole-valmis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/?p=48","title":{"rendered":"Koulutuksen tasa-arvo ei ole valmis"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Julkaistu Feministipistoja-blogissa 14.7.2017<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4loma on parhaimmillaan, mutta koulujen alku on jo l\u00e4hell\u00e4. Monissa perheiss\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 valintoja t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Osassa kuntia koululaiset aloittavat ranskan tai ven\u00e4j\u00e4n, osassa ryhm\u00e4koko ei mist\u00e4\u00e4n kielest\u00e4 tullut t\u00e4yteen. Osa yl\u00e4koululaisista valitsee valinnaiseksi yliopiston kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 olevia luonnontieteen opintoja, osassa luokkakaveriksi ei osu kuin yksi korkeakouluun suuntaava. Moni perhe miettii miten 16-vuotias p\u00e4rj\u00e4\u00e4 toisella paikkakunnalla asuntolassa ja miten taloudellisesti tullaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien kulujen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Koulutuksen tasa-arvo ei Suomessa viel\u00e4k\u00e4\u00e4n toteudu. Vanhempien taustan merkitys on jopa kasvamassa, vaikka koulut ja opettajat Suomessa sin\u00e4ns\u00e4 ovatkin hyvi\u00e4. Maantiede, vanhempien ty\u00f6llisyystilanne ja mahdollisuus harrastaa koulun ohella joko tukevat tai heikent\u00e4v\u00e4t opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella omien kykyjen ja kiinnostuksen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Oma konkreettinen tasa-arvotekoni on t\u00e4n\u00e4 vuonna tytt\u00f6jen kannustaminen pitk\u00e4n matematiikan lukijoiksi lukioissa. Pitk\u00e4 matematiikka on yksi hyvin selv\u00e4 taitekohta, jossa valitettavasti osa tyt\u00f6ist\u00e4 sulkee itselt\u00e4\u00e4n ovia. Tytt\u00f6jen heikko usko omiin kykyihin matematiikassa alkaa jo alakoulussa, vaikka sille ei ole taidollisesti perusteita. Pitk\u00e4n matematiikan lukijoita alkaa olla jo v\u00e4hemm\u00e4n kuin sit\u00e4 edellytt\u00e4vi\u00e4 jatko-opintopaikkoja ja tyt\u00f6t valitsevat sen viel\u00e4 harvemmin kuin pojat. \u00c4idinkieleen ja matematiikkaan panostaminen on kuitenkin tie sujuviin jatko-opintoihin alalla kuin alalla, ja esimerkiksi tekniikan alalle opiskelemaan p\u00e4\u00e4seminen sujuu paljon v\u00e4hemmill\u00e4 ep\u00e4toivotuilla v\u00e4livuosilla kuin monille naisvaltaisille aloille.<\/p>\n\n\n\n<p>Naisten nouseminen tasaisemmin johtoasemiin yhteiskunnassa, akateemisessa maailmassa ja taloudessa vaatii tasaisemmin naisia eri opiskelualoille. Naisten ura- ja palkkakehitys polkee paikallaan niin kauan, kun yhteiskunnassa vallitsee k\u00e4sitys \u201dnaisten\u201d aloista ja sallimme niiden alojen alipalkkauksen. N\u00e4it\u00e4 vinoumia voidaan purjaa kannustamalla tytt\u00f6j\u00e4 toteuttamaan haaveitaan paremmasta maailmasta ja mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ammatista laajasti eri aloilla. Vaikka my\u00f6hemmin suuntautuisi ihan muualle kuin matemaattis-loogista osaamista vaativiin teht\u00e4viin, ovia ei kannata sulkea viel\u00e4 lukiossa. Me urillamme jo alkuun p\u00e4\u00e4sseet naiset voisimme tehd\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n sen eteen, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isimme tyt\u00f6ille millaista kirjoa eri polkuja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 onkaan mahdollista menn\u00e4. Vaivan n\u00e4keminen polun alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 on usein sen arvoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Julkaistu Feministipistoja-blogissa 14.7.2017 Kes\u00e4loma on parhaimmillaan, mutta koulujen alku on jo l\u00e4hell\u00e4. Monissa perheiss\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 valintoja t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Osassa kuntia koululaiset aloittavat ranskan tai ven\u00e4j\u00e4n, osassa ryhm\u00e4koko ei mist\u00e4\u00e4n kielest\u00e4 tullut t\u00e4yteen. Osa yl\u00e4koululaisista valitsee valinnaiseksi yliopiston kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 olevia luonnontieteen opintoja, osassa luokkakaveriksi ei osu kuin yksi korkeakouluun suuntaava. Moni perhe miettii [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,6],"class_list":["post-48","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-feminismi","tag-koulutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/48","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=48"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":49,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions\/49"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=48"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=48"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.susannakoistinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=48"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}